Opetuskäytössä olevat asustavat isossa pihatossa kentän läheisyydessä. Hevoset saavat itse valita, ovatko ne sisällä makuuhallissa vai ulkona isossa tarhassa. Niillä on jatkuvasti tarjolla heinää, ja ne syötetään tarpeen mukaan väkirehulla. Niillä on lämmitetty juoma-amme. Makuualusta on kuivitettu purulla. Hevoset loimitetaan, jos ne ovat hikisiä tunnin jälkeen ja aina, jos on sateista tai muuten kylmää. Kesällä hevoset ovat laumassa laitumella usealla eri lohkolla.
Aidoissa kulkee sähkö, joten varo lankaa kun otat hevosia sisälle. Älä myöskään houkuttele hevosia kurkottelemaan aitojen yli. Kun haet hevosta laumasta, noudatathan erityistä varovaisuutta ja pyydä tarvittaessa apua. Älä kulje hevosten takaa äläkä taluta hevosta liian läheltä muita. Hevosilla on tarkka arvojärjestys, ja vaikka hevoset ovatkin kilttejä ne saattavat komentaa muita lajitovereitaan eivätkä silloin välttämättä huomaa ihmistä niiden välissä. Älä myöskään koskaan houkuttele hevosia ruualla tai makupaloilla, sillä silloin saat koko lauman ympärillesi ja vaara joutua hevosten tönimäksi tai potkittavaksi on ilmeinen.
Lisäksi käytössä on tien toisella puolella pikku-pihatto, jossa asuvat tarpeen mukaan varsat, ponit tai kantavat tai tammat. Näitä hevosia käytetään harvemmin tunneilla ja ne saavat rauhassa toteuttaa luontaista käyttäytymistään. Älä turhaan käy näitä hevosia silittelemässä tai taputtelemassa.
Tallin yläkerrassa on tilat ratsastajille. WC löytyy talon päädystä, kulku on merkitty.
Ratsastuskenttä on välittömästi tallin takana ja kooltaan 24x68 metriä. Kenttä on hyvin perustettu ja pinnaltaan silttiä. Kesällä kenttää kastellaan tarpeen mukaan ja sieltä kerätään hevosten kakat aina, jotta pinta säilyisi hyvänä. Kenttää lanataan avantin perässä kulkevalla kenttälanalla. Kentällä on kiinteät äänentoistolaitteet. Kenttä on aidattu ja hyvin valaistu ja merkitty lyhyen kouluradan kirjaimin. Käytössä on myös estekalusto. Maneesi on kooltaan 20x50 m.
Maastoreitit lähtevät aivan tallin takaa, josta päästään suoraan metsäteille ja poluille. Reitit kulkevat Aulangon Heikkilän takametsissä Hämeenlinnan kaupungin ja Metsähallituksen mailla ja luonnonsuojelualueella.
Maasto on vaihtelevaa ja retkillä päästään aina kiipeilemään ja usein myös ylittämään puroja, kaatuneita puita tai muita luonnon esteitä.
